VIERAIDEN SALAISUUDET

UusimmatTykätyimmät

spontaanisti

Meillä oli kauniina kesäpäivänä todella tylsää ystäväni kanssa. Mietimme mitä spesiaalia oikein voisimme tehdä vapaa-päivänämme. Hetken pohdittuamme päätimme ajaa Poriin Yyterin rannalle, koska kumpikaan ei ollut siellä käynyt. Hengailimme rennosti rannalla, kun pari Suomessa visiitillä ollutta brittiä liittyi seuraamme. Vietimme heidän kanssaan koko illan ja meistä löytyi yllättävän paljon yhteistä. Juttua ja naurua riitti. Lähdimme ajamaaan takaisin Tampereelle vasta klo 02.00.

24.2.2018 – Mää

Lapsuuteni hiekkarannat

Asuimme ihan varhaislapsuudessani ensin Mäntyluodossa ja sen jälkeen Levolla Vainelan tilalla. Isä kävi satamassa töissä, äiti hoiti meitä kotona. Äitini veljen perhe asui myös Levolla . Todella usein lähdimme isolla porukalla Levon hiekkarannalle. Ilmat olivat silloin helteisiä . Äitini on Hellä ja tätini Rauha. Kerran ollessamme jälleen hiekoilla, alkoi kova ukonilma….menimme suojaan puun alle. Hetken päästä tätini sanoi:alkaa jo helläämään. Äitini siihen: päästään rauhass kotiin. Naurua…

23.2.2018 – Sirpukka

Kiinalaisten maihinnousu

Joitain vuosia sitten, tutustuessani Yyterin lenkkimaastoihin, löysin opaskyltin (vastaavan, joita alueelta löytyy mm. dyynien muodostumisesta), jossa kerrottiin, että tästä kyseisestä kohdasta kiinalaiset tekivät maihinnousun Yyteriin. Ihmetys oli suuri, tällaisesta en tiennytkään! Jonkin ajan kuluttua veinkin jo sukulaisia tätä kummaa historiamerkintää katsomaan. Koskaan sitä ei ole uudelleen löytynyt. Saatikka mainintaa tapahtumasta historian kirjoista 🙂

23.2.2018 – Missä kiinalaiset?

Kesäyö

Oli nuoruus, oli kesä, oli kuuma, oli vuosi 2008. Kaverin kanssa saatiin huippuidea lähteä elokuun iltana Yyteriin aikomuksena olla siellä koko yö valvoen. Retkieväinä oli tietysti viiniä yön pimeille tunneille. Juttua riitti, lähinnä miehistä ja elämästä noin niinku yleensä. Aurinko laski, pimeys hiipi tunti tunnilta, meren kohina kuului selvemmin, tuuli yltyi kylmäksi ja mielikuvitus alkoi laukata. Siellä keskellä merenrantaa parannettiin maailmaa aamu 8 saakka.

23.2.2018 – Jmck

Uimassa

Ollaan käyty aina uimassa lomakylän rannalla ja hypitty siellä olevalta kiveltä.Siellä on matalaa,mutta aallot kaivaa yhden reunan syväksi.

23.2.2018 – Timpe

Tuulivoimaa ja vetovoimaa

Olin ensitreffeillä miehen kanssa ja hän vei minut keskellä marraskuun loputonta pimeyttä ja jääkylmiä pärskyjä lintutorniin Reposaareen johtavan maantien viereen. En nähnyt koko lintutornia, hän vain käski nousta ylemmäs ja piti minua kädestä kiinni. Yritimme tähystää pimeydessä vieressä pörrääviä suuria tuulivoimapropelleja. Yhtäkkiä tunsin miten hän veti minut itseään vasten ja suuteli. Se oli siinä.

23.2.2018 – Rakastunut nainen

SANA VAPAA KUIN MERI

Jaa oma tarinasi Yyteristä. Se voi olla iloinen hetki, ikimuistoinen retki tai omituinen kommellus, josta et ehkä kertoisi äidillesi tai toivoisi nimeäsi siihen yhdistettävän. Ei väkisin tarvitse skandaaleja keksiä – aika monelle sekin on yllättävää, että Yyteristä löytyy Pohjoismaiden pisin yhtenäinen rantaviiva.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista

Mistä tässä on kyse?

Yyterin salaisuudet on blogi Yyterin kehittämisen eri vaiheista. Siinä pyritään kertomaan mitä milloinkin on meneillään, sekä antaa vastauksia mieliä askarruttaviin kysymyksiin. Blogia ylläpitää Yyterin kehittämistä koordinoiva Porin kaupungin matkailu- ja markkinointiyksikkö. Kirjoittajina toimivat pääasiassa yksikön päällikkö Anna Kyhä-Mantere ja markkinointiasiantuntija Tiina Lehtonen. Kommenteissa pyrkikäämme asiallisuuteen. Eri mieltä saa olla, mutta hyvässä hengessä. Asiattomat kommentit poistamme.

Ai niin. Nimestä. Yyterin salaisuudet luotiin kun keräsimme ihmisten salaisuuksia ja muistoja Yyteristä. Nyt se saa uuden elämän, ei siksi nämä nyt mitään salaisuuksia olisivat, pikemminkin päinvastoin – haluamme avoimempaa viestintää. Omia ”salaisuuksiaan” voi edelleen käydä kertomassa lomakkeen kautta.