Hevosenpolkkaa rantahietikossa

Olin noin neljä vuotias kun olimme Yyterissä isoveljeni ja vanhempieni kanssa. Jäin hetkeksi uuden kaverini kanssa kahdestaan leikkipaikalle, josta kuitenkin lähdin etsimään asuntovaunuamme ja tietenkin eksyin. Helpotus oli suuri kun perheeni käveli rannalla vastaan, ja veljeni halusi lohduttaa minua ja suostui tanssimaan rannalla, muiden katsellessa, kanssani omakeksimäämme lempitanssiani, hevosenpolkkaa. Vieläkin, yli 35 vuoden jälkeen, tuo muisto tuo hymyn huulille ja Yyterin hiekat mieleen.

24.2.2018 – Akt